Kohti

Kohti pankkiunionia

Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso esitteli pankkiunionin käsitteen ensimmäisen kerran keväällä 2012, jonka jälkeen aiheesta on käyty paljon keskustelua. Pankkiunioni tarkoittaa yksinkertaistettuna pankkiriskien jakoa euromaiden kesken ja pankkivalvonnan keskittämistä Euroopan keskuspankille.

Yhteinen valvontamekanismi (eng. Single Supervisory Mechanism) on ensimmäinen askel kohti pankkiunionia. Uuden valvontajärjestelmän on tarkoitus aloittaa toimintansa alkuvuodesta 2014.

Valvontajärjestelmässä Euroopan keskuspankki (EKP) tulee valvomaan suoraan noin kahta sataa EU:n kuudesta tuhannesta pankista. Suomessa EKP:n valvontaan siirtyvät suurimmat pankit: Nordea, OP-Pohjola ja Danske Bank. Kansalliset valvojat jatkavat pienempien pankkien valvonnan hoitamista. Tarvittaessa EKP voi hoitaa myös niiden valvontaa. Ruotsi ja Iso-Britannia eivät ole tulossa mukaan yhteiseen pankkivalvontaan.

Pankkiunionin suhteen tulee pitää mielessä, että tulevalla valvonnalla ei voida enää korjata menneisyydessä tehtyjä virheitä. Pankkiunioni ei siis ole ratkaisu nykyisiin ongelmiin, vaan sillä pyritään ehkäisemään tulevia kriisejä. Ongelmallista voi olla se, että EKP rahapolitiikasta päättävänä elimenä lisäksi valvoo pankkisektoria. On esitetty arveluita, että tehtävät saattavat sekoittua ja pankkivalvontaa höllennetään rahapoliittisista syistä. Lisäksi pankkiriskien jakaminen voi johtaa uusiin yhteisvastuullisuuden muotoihin.